keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Onnistumista ja epäonnistumista

Viime viikon perjantaina mun paino oli jopa tippunut huimaan 55.9 kiloon, joka merkitsi sitä että enään olisi se 900g tavoitepainoon matkaan. Tietty olin siitä iloinen, mutta en vieläkään ole tyytyväinen peilikuvaan. Ei mua se paino oikeesti kiinnosta, haluaisin vaan näyttää hyvältä peilissä. Aamuisin näytänkin hyvältä, mutta tavoite olisi se että näytän illalla siltä miltä aamulla herättyäni.



Lauantai ja sunnuntai kohdattiin totaalinen epäonnistuminen sillä tankkasin molempina päivinä! Tästä en syytä ketään muuta kuin itseäni ja mutta kun olin vähennyksiä ottanut ruokaohjeisiin niin en enään vaan voinut vastustaa karkkia, pitsaa ja mäkkäriä! Siinä tuli ihan oikeasti kunnolla mokattua tää dietti, mutta onneks tää mun laihduttaminen kestää vielä kesään asti. Eli mulla on kuitenkin se 2 kk vielä aikaa saada itteäni kuntoon ja kuitenkin jos painosta se vaan on se 900g pois niin kyllä sen kahdessa kuukaudessa tuun saamaan pois. Hope so. 

Maanantaina kävin puntarilla ja taas se samat kaksikiloa oli tullut takaisin tuon tankkaamisen myötä. Hups. No en kuitenkaan masentunut sillä kyllähän se parissa viikossa lähtisi. No alku viikkona ei tehyt mieli herkkuja mutta keskiviikkona söin yhden karkin ja sitten aloinkin itkemään. Tunsin oloni taas epäonnistuneeksi, sillä poikaystäväni tämän suorastaan tunki suuhuni enkä voinut vastustaa kiusausta. Aloin hetken kuluttua tosiaan itkemään että kuinka lihava olen, ja en ikinä tule saamaan itseäni kuntoon. Poikaystävä kuitenkin muistutti että olihan niitä tuloksiakin jo tullut, "sähän just viime viikolla sanoit että et oo varmaan ton verran painanut viimeksi kun ala-asteella"... Tottahan se oli että niin olin sanonut, mutta edelleen mua ei se paino kiinnosta. HALUAISIN OLLA VAAN PEILIKUVAAN TYYTYVÄINEN.

Mun on pakko myös kertoa tää et mähän ensivuonna hankin ne silarit ja piste. Niistä on monet vuodet haaveiltu ja nyt mä ne hankin, kunhan saisi vaan töitä. Aina ollut pikkurintainen ja nytkin tuntuu että dietin aikana tissit on pienentyny. Silarit hankkisin ihan omaksi iloksi, en muitten - koska haluan vaan näyttää hyvältä peilistä. Vielä kun kaikenlisäksi tälläinen eripari tissinen niin ei paljoo kiinnosta edes miehen edessä rintaliivejä otella pois. Kuinka rentouttavaa olisikin kun voisi kavereidenkin kanssa saunoa ilman että murehtii näitä eripareja ja siitä kuinka kavereilla onkin täydelliset rinnat. Kateellinenhan mä oon, sen myönnän ja en enään keksi muuta vaihtoehtoa tähän mun elämän tissimasennukseen kun silikoonit. En mä mitään D kuppia välttämättä tahdo mutta sellaset normaali tissit olisivat kivat.

Sain kyllä tossa äsken katsottuani "Jutta ja puolen vuoden superdieetit"-ohjelmaa sellasen motivaation et perkule nyt viimeset 2,5vk en todellakaan enään repsahda ruokavalion suhteen vaan nyt täysillä loppuun. AAMEN.

 

tiistai 4. maaliskuuta 2014

InBody vol 2 - päivitystä bikini challengesta

Viime kirjoituksesta onkin jo aikaa, ja suuret pahoittelut siitä. Nyt kuitenkin ajattelin tulla kertomaan teille miten tämä mun bikini challenge on edennyt.

Aijemmassa postauksessa valitin etten kerennyt syömään kun neljä ateria päivässä mutta olen tarvittaessa nyt vaan vähentänyt ateria väliä 2h että saan kaikki ruuat syötyä päivässä. Ensimmäinen viikkohan meni itkiessä että ruokaa oli paljon, mutta nyt kun ollaan jo viikossa 7, voin vaan sanoa että kyllä parin tunnin jälkeen ruuasta alkaa jo nälkä kasvamaan. Ruuan suhteen kaikki on nyt ok, vaikka välillä saattaakin unohtaa jotakin joltain aterialta mutta se on aivan oma mokani.

Treenit ohjelmat kävin oman pt'n kanssa läpi ja siitä se sitten lähti sujumaan. Nykyään kaikki saliohjelmat onnistuu ilman ongelmia ja painoja saanut lisätä joka kerta. Kun aloitin bc'n niin jalkapärssissä meni se 60kg, mutta nykyään mennään siellä 120kg. Sotilaspenkissäkin jaksoin ennen vaan 20kg tangolla 6 toistoa mutta nyt menee se 8 toistoa ja pikku hiljaa sitten siihenkin painoa lisäämään. Mutta kaiken kaikkiaan olen ollut tyytyväinen saliohjelmiin. Viikko ohjelmista en niinkään välitä mutta teen sellaisen silti kerta viikkoon, ja käyn senkin yleensä salilla suorittamassa. Olen myös aamulenkit siirtänyt salin jälkeiseen aerobiseen kävelyyn 30min, sillä rakastan nukkumista ja tätä tyttöä ei ole luotu heräämään aikasin aamulenkille.

Viikolla 5 meillä oli tankkauspäivä jonka itse suoritin vapaasyöntipäivänä ja se menikin sitten ihan persiilleen. Sillä kello 18.00 jälkeen en enään kyennyt syömään mitään kaikesta siitä hiilarista ja sokerista mitä olin kerennyt syömään. Kuitenkin kun kello alkoi olla sitä 22.00 en pystynyt enään edes liikkumaan sillä kipu vatsassa oli aivan järjetön. Olin ikkunan alla sillä lämpöä en kestänyt mutten kyllä kylmääkään, oli erittäin hankala tilanne. Totesin vielä tuona päivänä äitille sanat : "nyt sen tajuaa mitä myrkkyä toi hiilari on, tää ei oo tervettä" ja seuraavana päivänä olinkin sen saakelin pahan olon unohtanut ja söin ylimääräisenä ruisleipää ja illalla vielä parit sämpylät, makaroonilaatikkoa ja karkkia! Eli vähän tankkaus venyi parille päivälle.. 

Oma moka, en syytä ketää muuta tästä kun sitä vitutuksen määrää mikä oli kertynyt päivän aikana kun muu elämä kaatui niskalleen. Aamupäivän söin ohjeiden mukaan, mutta sitten lipsuin tosiaan ruisleipään mummolassa ja illalla kun palasin kotiin itkien, katsoin sämpyläpussia ja aattelin et vittu, toi auttaa mun pahaan oloon ja mähän syön nyt yhen sämpylän. No niin se auttoikin, ja sitten söin taas vapaasti illan. Hieman nukkumaan mennessä oli pahaa oloa, muttei niin kurjaa kuin ensimmäisenä vapaasyötipäivänä.

Viikko 6 olin taas virtaa täynnä kun oli saanut hiilarivarastot täyteen. Olin edellisen viikon kärsinyt jo viikon päänsärystä ja nyt sitä ei ollut enää. Nyt alkoi viikko 7 huonosti sillä jouduin maanantaina keskeyttää aerobiset sillä alkoi todella paljon heikottaa. Oli niin voimaton olo ja päähän särki tosi paljon. Tänään tiistaina kuitenkin kävin taas inbody mittauksessa ja JES! olihan siellä muutostakin vähäsen tapahtunut näiden -17cm lisäksi mitkä kropasta on kadonnut :)

(tosiaan viime inbody juttuun olin ihanteen kirjoittanut väärin)







keskiviikko 29. tammikuuta 2014

InBody mittaus ja ensimmäinen viikko takana!

Heippa vaan kaikille! Ajattelin tulla nyt hieman kertomaan että ensimmäinen viikko on takana. Herkkuhimoa ei edes ole hirveästi ollut kun koko ajan täys kaikesta ruuasta mitä joutuu  syömään. Kaikenlisäksi en edes kerkeä päivässä kun 4 ateriaa syömään muuten joutuisin valvomaan törky myöhään. Pitää nyt vähän soveltaa.. Hmm..

Treenit niinkun sanoin on mennyt vähän huonosti, saa nähdä saanko edes koko ohjelmia noudatettua vai teenkö oman pt laatimaa uutta ohjelmaa mutta pitäisin tämän ruokavalion. Tietty viikko treenit tekisin ja aamulenkit/salin jälkeiset lenkit. Tuntuu vaan ettei saa tarpeeksi itsestään irti noilla 30min treeneillä.. Ja joo pitäisi ehkä sitten lisätä painoja mut ei ne vaan jotenkin natsaile mulle. Mutta yritän edelleen niitä, ahistaa vaan valmiiksi kun tietää ettei saa esim 4 eri liikettä tehtyä putkeen ja sitä paitsi, salilta puuttuu yksi laite.


Tämän viikon alotin kumminkin omalla uudella ohjelmalla, koska viime viikko meni niin penkin alle ja itketti ja kaikki. Siksi tahdoin tehdä jotain saleilua mikä nostattaa mielialaa, ja lisäksi lisäsin bc'n treenejä omiinkin. Kaikenlisäksi mulla on jo valmiina niihin lihasryhmiin sijoittuvia liikkeitä - vaan eritavalla tehtynä.

Aamualenkit tein ekalla viikolla lenkkeillen ulkona, mutta tällä viikolla olen salin jälkeen jäänyt kävelemään juoksumatolle, ja tämä on enemmän minun mieleeni. Kiva seurata sitä sykettä koko ajan, koska mun sykevyö sopii melkeinpä kaikkien salin laitteiden kanssa ja näin näen koko ajan sykkeeni.

Tänään kävin siinä kunnon kehon koostumusmittauksessa, eli inBodyssä. Tämä siis on antoi tarkemmat tulokset.




Tämä ylläoleva on siis tavoite.

Lisäksi ilmeni että  mun kuuluisi syödä 1600kcal päivässä. Lihastasapaino oli melkein hyvä paitsi oikeassa jalassa 200g enemmän ja keskikroppa ei ollut ihanteessa. Rasvatasapaino  oli kaikissa normaali vaikka käsien rasvaerot vasemmassa 38.3 ja oikeassa 37.2%. Jalat olivat myös vasen 30.0 ja oikea 29.8%.

Rasvaprosenttihan tossa on iso mutta nyt paljon töitä että saadaan se -4.4kg rasvaa ja lihasta +.3.6 kiloa tähän kroppaan!


tiistai 21. tammikuuta 2014

BC'n toinen päivä

Huhhuh.. Voin sanoa että ensimmäinen päivä diettiä oli täyttä helvettiä. Ikinä ei ole näin pahasti mieliala vaihdellut, itkin -> olin normaali -> itkin, ja sama jatkui koko illan. Ihmisethän reagoi eritavalla kun aloittavat dietin. Joillakin pömpöttää vatsa vedestä, jotkut masentuu ruuan paljoudesta joka myös oli myös minulla. Ihan hirveetä syödä noin paljon ruokaa mutta yritän kovasti. Eikai se maailma siihen kaadu jos ei salaattia jaksa loppuun syödä.

Mietin jo ekan päivän aikana että oliko järkeä maksaa tälläisestä ja ettei musta oo tähän kun protsku jauheestakin meinas oksennus tulla. Kaikki vaa osas jotenkin kaatua niskaan. Lopulta itkin sitten itteni uneen.

Salitreenitkin on mennyt päin sanonko mitä.. Se että laitteet on ollu varattuja ja stressi että mitkä painot ja ja ja.. Huomenna kumminkin yritän ottaa itseäni niskasta kiinni ja lakkaa stressaamasta. Eniten juuri kiertoharjottelu sai mut masentumaan kun ei oikeasti ollut mahdollisuutta tehdä sitä oikein. Tein salitreenit nyt vähän sinnepäin.. Huomenna onneksi salitreeni 2 joten uskon siitä suoriutuvani helposti. Pitää käydä salinhenkilökunnan kanssa hieman läpi noita toisia treenejä että miten niitä voisi toteuttaa.

Myös painojen kanssa ollut ongelmaa joka ahistaa. Tiiän ettei saisi liikaa stressata mutta mä nyt oon vaa sellanen. Pitäisi vaan ottaa iisisti ja tajuta ettei haittaa vaikka ekat viikot menee tekniikan harjottelussa ja painojen etsimisessä. Mä vaan satun olemaan tällänen stressaaja joka hermostuu. Tiedättekö.. Jos olen sopinut tapaamisen niin olen aina juuri tasan tarkkaan silloin paikalla kun ollaan sovittu, sama pätee ruuan tekoon ja syöntiin ja kaikkeen.

Nyt kuitenkin parempi olo kun sai aamupuuron vaihettua smoothieen. Huomenna koitan olla positiivinen ja lopettaa tämän masentelun. Sellaista päivää kun ensimmäinen päivä oli, en halua enään ikinä!

Tällä kertaa tällänen kunnon masennuspostaus, sori..

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Alustava kehonkoostumusmittaus

Tänään kävin meidän salilla kehonkoostumusmittauksessa, ja kerron nyt heti alkuun että nuo tulokset eivät pidä täysin totta vaan ovat noin arvio. Tämän kuukauden lopulla pääsen siihen täydelliseen kehonkoostumus mittaukseen jossa on laajempi ja tarkempi mittaus. Tämä laite on siis sellainen mikä monilla on kotonakin. Ajattelin kumminkin nyt käydä ihan huvinvuoksi kun oli niin halpakin..


Tavoitteenahan on saada kehon rasvaprosentti ja luustonlihasprosentti vaihtamaan paikat. Mittaaja sanoi etten syö tarpeeksi proteiinia joka johtaa siihen että kehoni syö omista lihaksista. Tokihan tuon tiedostan etten syö tarpeeksi tai sitten ruokailujen väli saattaa olla jopa kuusituntia. Ei ihme ettei treenaaminen ole tuottanut suuria tuloksia. No innolla odotan dietin alkua ja sitä että saan elämääni säännölliset ruokailut.

Sunnuntaina aioin ottaa mitat itsestäni, ja tietenkin kuvat näin ennen dietin alkua. Nähdään sitten 2,5 kk jälkeen että onko mitään muutosta tullut, vai menikö kaikki ihan hukkaan. Ainakin parhaani yritän! Vähän vaan jännittää aamulenkit.. Herään nykyään siihen 12 aikoihin, mutta kai sitä pitää nyt alkaa aiemmi heräämään että saa ne 5 ruokailua syötyä. Se myös ettei omat keuhot kestä tuolla kylmässä juoksemista, niin pitänee kai salille mennä juoksemaan aamusta.. Sitten käydä aamupalalla kotona ja takaisin salille treenaamaan.. Saa nähdä mitä tulee käymään!

Lauantaina syön viimeisen kerran herkkuja mutta kohtuudella ja perjantaina nautin alkoholia. Olen ollut tammikuun tipattomassa, mutta nyt perjantaina pakko lähteä Helsinkiin viihteelle viettämään kaverin läksiäisiä. Onneksi olen jo totutellut tähän kerran viikkoon karkkipäivään, että on sitten dietillä vähän helpompaa. Toki olen välillä hieman lipsuillut mutta dietin aikana en katso sormienläpi vaan pyrin noudattamaan tarkasti ohjeita. Onneksi myös poikaystävä lupasi olla syömättä edessäni herkkuja, limua hän kumminkin saa nauttia mutta se nyt ei ole minulle muutenkaan välttämätön. Olen enemmän maku vissyjen ihmisiä!  


Tämä on nyt ihan ensimmäinen tavoite, ah! IHANA!
Toivotaan ettei jää vaan haaveeksi.




maanantai 13. tammikuuta 2014

Blogin aloitus : Bikini Challenge 2014


Olen siis osallistunut FitFarm'in 10 viikon nettivalmennus kurssille, joka on nimeltään Bikini Challenge. Valmennus alkaa 20.01.2014. Tulen päivittämään blogia aktiivisen epäaktiivisena, eli silloin kun löytyy aikaa ja kiinnostusta tulla kertomaan puuhasteluja ja tuloksista. Blogia pidän itseni takia, mutta tietenkin on hauskaa jos joku tykkää jäädä seuraamaan kehitystä ja kommentit ovat enemmän kuin vähän tervetulleita.

En ole ennen kokeillut tälläisiä nettivalmennuksia, ja yhdessä kaverini kanssa nyt testaillaan toimiiko tämä tosissaan. Hän kumminkin tekee eri ohjelmaa, Fitfarmin Lite In Shapea. Ilman häntä en olisi varmaan edes tutustunut Fitfarmin sivustoon tai heidän tarjontaan.

Kerronpa näin aluksi vaikka itsestäni lyhyesti.. Olen 20 vuotias nuori nainen, etelä-suomesta. Pituutta minulta löytyy sellaiset 163cm, ja painoa 59kg kieppeillä. Tarkoituksena saada vatsanseudulta paljon rasvaa pois, sekä jaloista olisi tarkoitus saada selluliitit lähtemään. Kädet tahtoisin myös kiinteiksi, alleille kyytiä kiitos! Voimaa sieltä löytyy vähän omasta takaa mutta ylimääräistä rasvaa sielläkin hengailee. Sisäreiden läskit ja jenkkiksetkin olis mahtava saada pois.



Pahimmillani olen painanut sen 68kg kun nuoruudessa piti päästä joka viikonloppu juhlimaan, tietenkin se alkoholi lihottaa ja roskaruuan mättääminen baari-illan jälkeen. Olen ollut koko ikäni "vähän pyöreä", ja nyt haluaisin tehdä muutoksen asiaan. Olen valmis pistämään koko persoonani ja tahtoni ja kehoni taistelemaan tien terveelliseen ja unelma kroppaan. Monen monta vuotta olen sanonut "tänä vuonna sitten kesäkuntoon" - ja pyh - niin ei ole vielä ikinä käynyt!

Pudotin painoani salilla käyden ja tiputtaen ruuan minimiin. Olen aina ollut huono syöjä, syön erittäin epäsäännöllisesti joka on suurin ongelmani. Ratsastan 5-6 kertaa viikossa, riippuen miten jaksaa. Salilla olen käynyt sen kolmesti viikossa. Saa nähdä onko tämä treeniohjelma minulle liikaa mutta parhaani yritän, ja ainahan voi soveltaa itse jos ei johonkin kykene. Olen kumminkin luvannut tekemään parhaani.

Työttömänä nyt olisi helppo keskittyä 100% ruokavalioon ja treeniin, tämän lisäksi ajattelin lukea hieman positiivisuus kirjoja, joista saisi voimaa jatkaa vaikeinakin aikoina. Motivaatio, motivaatio.. Toivottavasti se pysyy tämän 10 viikon aikana kokoajan mukana. Onneksi on poikaystävä ja parhaat kaverit tukena!